tuulensilmä
substantiivi
-
Tuulen heikkenemisen kohta merellä, lähes tuuleton vyöhyke.
Purjehtijalla oli vaikeuksia kulkea tuulensilmässä.
Taivutus
yks. nom. tuulensilmä, yks. gen. tuulensilmän, yks. part. tuulensilmää, yks. ill. tuulensilmään, mon. gen. tuulensilmien tuulensilmäin, mon. part. tuulensilmiä, mon. ill. tuulensilmiin.
Esimerkit
Satamassa oli tyyntä tuulensilmässä.
Tuulensilmä muodostui yllättäen järvelle.
Purjehtijat löysivät suojan tuulensilmästä.
Käännökset
Riimisanakirja
tuulensilmä rimmaa näiden kanssa:
silmä, tummasilmä, mustasilmä, kadesilmä, pistesilmä, pikisilmä, pelisilmä, mantelisilmä, killisilmä, sinisilmä
Läheisiä sanoja
tuulenpuoli, tuulenpuuska, tuulenpyörre, tuulensilmä, tuulensulku, tuulensulkulevy