tuumailu
substantiivi
-
mietiskely, pohdiskelu.
Pitkän tuumailun jälkeen hän teki päätöksen.
Taivutus
yks. nom. tuumailu, yks. gen. tuumailun, yks. part. tuumailua, yks. ill. tuumailuun, mon. gen. tuumailujen tuumailuiden tuumailuitten, mon. part. tuumailuja tuumailuita, mon. ill. tuumailuihin.
Esimerkit
Pitkä tuumailu johdatti hänet oivallukseen.
Tuumailu on hyvä tapa pohtia elämän valintoja.
Viikonlopun tuumaan kuului paljon tuumailua.
Etymologia
Johdettu sanasta 'tuuma' tarkoittaen miettimistä.
Käännökset
Riimisanakirja
tuumailu rimmaa näiden kanssa:
keimailu, voimailu, ilmailu, siviili-ilmailu, liikenneilmailu, sotilasilmailu, urheiluilmailu, hummailu, lomailu, maatilalomailu
Liittyvät sanat
päänvaiva