työikä
substantiivi
-
Ikäkausi, jolloin henkilö on yleensä työelämässä.
Suomessa työikä alkaa noin 16-vuotiaana.
Taivutus
yks. nom. työikä, yks. gen. työiän, yks. part. työikää, yks. ill. työikään, mon. gen. työikien työikäin, mon. part. työikiä, mon. ill. työikiin.
Esimerkit
Hän on juuri saavuttanut työiän.
Työikäisiä on enemmän kuin eläkeläisiä.
Työikä jatkuu yleensä eläkeikään asti.
Etymologia
yhdistelmä sanoista 'työ' ja 'ikä'
Käännökset
Läheisiä sanoja
työhöntulotarkastus, työhönvalmennus, työihminen, työikä, työikäinen, työilmasto