työkausi

substantiivi

1. Ajanjakso, jonka aikana tietyt työt tai tehtävät suoritetaan.

   Sadonkorjuun työkausi on aina kiireistä aikaa.

Taivutus

yks. nom. työkausi, yks. gen. työkauden, yks. part. työkautta, yks. ill. työkauteen, mon. gen. työkausien työkautten, mon. part. työkausia, mon. ill. työkausiin.

Synonyymisanakirja

työkausi

1. työjakso.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Työkausi alkaa syyskuussa ja päättyy toukokuussa.
Kesän työkausi sujui nopeasti.
Työkauden aikana he oppivat paljon uutta.

Käännökset

Riimisanakirja

työkausi rimmaa näiden kanssa:

suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

työkaluvaja, työkansa, työkappale, työkausi, työkaveri, työkenttä