tyvipää
substantiivi
-
Alin osa, juuri tai kanta.
Veitsen terä osui vahingossa tukevaan tyvipäähän.
Taivutus
yks. nom. tyvipää, yks. gen. tyvipään, yks. part. tyvipäätä, yks. ill. tyvipäähän, mon. gen. tyvipäiden tyvipäitten, mon. part. tyvipäitä, mon. ill. tyvipäihin.
Esimerkit
Puu kaadettiin ja sen tyvipää paljastui.
Tyvipäältä näki puun iän vuosirenkaista.
Halot pinottiin niin
Käännökset
Riimisanakirja
tyvipää rimmaa näiden kanssa:
jälkipää, kärkipää, poskipää, kielipää, rillipää, pulipää, klanipää, äänipää, jukuripää, ääripää
Läheisiä sanoja
tyveys, tyvi, tyvipuoli, tyvipää, tyvisolu, tyvisolukerros