työntely
substantiivi
-
Toistuva ja hellävarainen työntäminen.
Lastenvaunujen työntely rauhoitti lapsen.
Taivutus
yks. nom. työntely, yks. gen. työntelyn, yks. part. työntelyä, yks. ill. työntelyyn, mon. gen. työntelyjen työntelyiden työntelyitten, mon. part. työntelyjä työntelyitä, mon. ill. työntelyihin.
Esimerkit
Leikissä oli paljon työntelyä.
Työntely aiheutti konfliktin lasten välillä.
Huomasin
Etymologia
Muodostettu osista 'työntää' (verbi) ja johdosta '-ly'
Käännökset
Riimisanakirja
työntely rimmaa näiden kanssa:
suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-
Läheisiä sanoja
työntekijä, työntekijäjärjestö, työnteko, työntely, työntouhu, työntutkija