työpäivä
substantiivi
-
Päivä, jona työtä tehdään yleensä tiettyinä tunteina.
Työpäivä alkaa kello kahdeksan aamulla.
Taivutus
yks. nom. työpäivä, yks. gen. työpäivän, yks. part. työpäivää, yks. ill. työpäivään, mon. gen. työpäivien työpäiväin, mon. part. työpäiviä, mon. ill. työpäiviin.
Esimerkit
Työpäivä alkaa aamukahvilla.
Pitkä työpäivä vaatii taukoja.
Työpäiväni on yleensä kahdeksan tuntia.
Minä kehoitin jälkimmäiseen sanoen, ettei mikään olisi niin ihanaa kuin tietää hänen vihdoinkin lepäävän ja että jokainen hänen työpäivänsä tuntui iskulta omaantuntoon
Etymologia
Koostuu sanoista 'työ' ja 'päivä', joissa 'työ' tarkoittaa työntekoa ja 'päivä' viittaa aikaan tai jaksoon.
Käännökset
Slangisanakirja
-
duunipäivä
Riimisanakirja
työpäivä rimmaa näiden kanssa:
häivä, hymynhäivä, päivä, vapaapäivä, palkkapäivä, juhlapäivä, teemapäivä, lomapäivä, saunapäivä, lupapäivä
Liittyvät sanat
henkilötyöpäivä, kahdeksantuntinen, kuusituntinen, kymmentuntinen, yömyöhäLäheisiä sanoja
työpuku, työpusero, työputki, työpäivä, työpäällikkö, työpöytä