työtauko
substantiivi
-
Tauko tai lepotauko työn aikana.
Hän piti työtauon lounasaikaan.
Taivutus
yks. nom. työtauko, yks. gen. työtauon, yks. part. työtaukoa, yks. ill. työtaukoon, mon. gen. työtaukojen, mon. part. työtaukoja, mon. ill. työtaukoihin.
Esimerkit
Työtauko on kello yhdeltä.
Työtauolla juteltiin säästä.
Käytän työtaukoa virkistymiseen.
Etymologia
yhdistää sanat 'työ' ja 'tauko'
Käännökset
Riimisanakirja
työtauko rimmaa näiden kanssa:
suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-
Läheisiä sanoja
työtarmo, työtarvike, työtaso, työtauko, työteho, työtehtävä