uikku
substantiivi
-
lintulaji, joka elää vedessä ja on erinomainen sukeltaja
Uikku pesii järven rannalla olevissa kaislikoissa.
Taivutus
yks. nom. uikku, yks. gen. uikun, yks. part. uikkua, yks. ill. uikkuun, mon. gen. uikkujen, mon. part. uikkuja, mon. ill. uikkuihin.
Synonyymisanakirja
uikku
-
uikkulintu, uikut, Podiceps-suku, silkkiuikku, Podiceps cristatus, härkälintu, Podiceps grisegena, mustakaulauikku, Podiceps nigricollis.
Esimerkit
Uikku pesii järven rannalla.
Näimme uikun sukeltavan vedessä.
Uikku oli kaunis näky aamutuimaan.
Käännökset
Riimisanakirja
uikku rimmaa näiden kanssa:
silkkiuikku, tuliluikku, muikku, suolamuikku, tuikku, öljytuikku
Liittyvät sanat
härkälintu, silkkiuikku