uinailu
substantiivi
-
Toiminta, jossa otetaan pieniä torkkuja tai lepäillään rennosti.
Sunnuntain ohjelmaan kuului uinailu puutarhassa.
Taivutus
yks. nom. uinailu, yks. gen. uinailun, yks. part. uinailua, yks. ill. uinailuun, mon. gen. uinailujen uinailuiden uinailuitten, mon. part. uinailuja uinailuita, mon. ill. uinailuihin.
Esimerkit
Uinailu arboretumissa on ihanaa.
Hän pitää uinailusta iltapäivisin.
Uinailun jälkeen hän on virkeä.
Käännökset
englanti |
slumbering |