ulkoilutus
substantiivi
-
Prosessi, jossa viedään esimerkiksi koiraa ulos liikkumaan.
Koira tarvitsee päivittäisen ulkoilutuksen.
Taivutus
yks. nom. ulkoilutus, yks. gen. ulkoilutuksen, yks. part. ulkoilutusta, yks. ill. ulkoilutukseen, mon. gen. ulkoilutusten ulkoilutuksien, mon. part. ulkoilutuksia, mon. ill. ulkoilutuksiin.
Esimerkit
Koira tarvitsee päivittäistä ulkoilutusta.
Ulkoilutus tekee hyvää sekä lemmikille että omistajalle.
Iltaulkoilutus on tärkeä rutiini.
Etymologia
'Ulkoilutus' on muodostettu sanasta 'ulkoilla', joka tarkoittaa ulkona liikkumista.
Käännökset
Riimisanakirja
ulkoilutus rimmaa näiden kanssa:
heilutus, hännänheilutus, viilutus, muilutus, vilutus
Läheisiä sanoja
ulkoilutakki, ulkoiluttaa, ulkoiluttaja, ulkoilutus, ulkoiluvaate, ulkoiluvarusteet