ulkopolitiikka

substantiivi

  1. Valtion politiikka, joka koskee sen suhteita muihin maihin.

    Ulkopolitiikka on keskeinen osa valtion hallintoa.
Taivutus

yks. nom. ulkopolitiikka, yks. gen. ulkopolitiikan, yks. part. ulkopolitiikkaa, yks. ill. ulkopolitiikkaan, mon. gen. ulkopolitiikkojen ulkopolitiikkain, mon. part. ulkopolitiikkoja, mon. ill. ulkopolitiikkoihin.

Synonyymisanakirja

ulkopolitiikka

  1. tarkoituksenmukaisuus, tasapainoilu, uhkapeli, imperialismi, sekaantuminen, puuttuminen, väliintulo, puuttumattomuus, sekaantumattomuus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Ulkopolitiikan tavoitteena on turvata maan etu kansainvälisellä areenalla.
Ulkopolitiikka ohjaa valtion suhteita muihin valtioihin.
Maan ulkopolitiikka on ollut vakaata viime vuosikymmeninä.

Sitaatit

  • "Sen risupartahipin ja maalaishujopin ulkopolitiikka ajaa Suomen tuhoon. (Loppusijoitus)"

  • "Viron ulkopolitiikka on suorapuheisempaa, suomalaiset ovat varovaisempia." "

Riimisanakirja

ulkopolitiikka rimmaa näiden kanssa:

dramatiikka, problematiikka, telematiikka, kinematiikka, tematiikka, matematiikka, tilastomatematiikka, vakuutusmatematiikka, systematiikka, pragmatiikka

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

kabinettipolitiikka, todellisuudentajuinen, tasapainopolitiikka, komplisoida, väkivaltainen

Läheisiä sanoja

ulkopohja, ulkopoliittinen, ulkopoliittisesti, ulkopolitiikka, ulkopuoli, ulkopuolinen

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro