ulkoreuna
substantiivi
-
Esineen tai alueen uloin raja tai reuna.
Pöydän ulkoreuna on pyöristetty turvallisuuden vuoksi.
Taivutus
yks. nom. ulkoreuna, yks. gen. ulkoreunan, yks. part. ulkoreunaa, yks. ill. ulkoreunaan, mon. gen. ulkoreunojen ulkoreunain, mon. part. ulkoreunoja, mon. ill. ulkoreunoihin.
Esimerkit
Pöydän ulkoreuna on koristeltu kauniilla kaiverruksilla.
Jääkiekkokaukalon ulkoreuna tuli esiin kaukalon kunnostuksen yhteydessä.
Ulkoreunaa pitkin kävellen pääsee näkemään koko kiinteistön.
Etymologia
ulko- (ulkopuolinen) + reuna (raja tai reuna-alue)
Käännökset
Läheisiä sanoja
ulkorataennätys, ulkoreitti, ulkorengas, ulkoreuna, ulkoruokinta, ulkoruokintakausi