ummikko
substantiivi
-
henkilö, joka ei osaa kieltä, tai joka on kokematon jossakin
Matkalainen tuntee itsensä usein ummikoksi uudessa maassa.
Taivutus
yks. nom. ummikko, yks. gen. ummikon, yks. part. ummikkoa, yks. ill. ummikkoon, mon. gen. ummikkojen ummikoiden ummikoitten, mon. part. ummikkoja ummikoita, mon. ill. ummikkoihin ummikoihin.
Esimerkit
Hän oli täydellinen ummikko uudessa kaupungissa.
Ulkomailla hän tunsi itsensä ummikoksi.
Kielikurssi auttoi ummikkoa oppimaan.
Etymologia
Kielikuva, merkitsee henkilöä joka ei osaa vierasta kieltä tai on tietämätön asiasta.
Käännökset
| englanti |
A person who speaks only his own mother tongue, a monolingual |
Riimisanakirja
ummikko rimmaa näiden kanssa:
lammikko, ankkalammikko, kalalammikko, kuralammikko, lohilammikko, vesilammikko, tekolammikko, kasvatuslammikko, lintulammikko