unentulo
substantiivi
-
Hetki tai prosessi, jolloin ihminen vaipuu uneen.
Hiljainen musiikki voi helpottaa unentuloa.
Taivutus
yks. nom. unentulo, yks. gen. unentulon, yks. part. unentuloa, yks. ill. unentuloon, mon. gen. unentulojen, mon. part. unentuloja, mon. ill. unentuloihin.
Esimerkit
Odottelin unentuloa pitkään sängyssä.
Unentulo tuntui viipyvän liian kauan.
Rauhoittava tee nopeutti unentuloa.
Käännökset
Läheisiä sanoja
unenpöpperössä, unensaanti, unentarve, unentulo, uneton, unettaa