uritus
substantiivi
-
toiminta, jossa tehdään uraa tai viiltoa johonkin pintaan
Lattianuritukset tehtiin ennen laatoitusta.
Taivutus
yks. nom. uritus, yks. gen. urituksen, yks. part. uritusta, yks. ill. uritukseen, mon. gen. uritusten urituksien, mon. part. urituksia, mon. ill. urituksiin.
Esimerkit
Puulattian uritus tehtiin huolellisesti.
Urien oikeanlainen uritus parantaa pidon.
Väärä uritus voi heikentää rakenteen kestävyyttä.
Käännökset