urkupenkki
substantiivi
-
penkki, jolla urkujen soittaja istuu soittaessaan
Urkurin täytyi säätää urkupenkkiä ennen konserttia.
Taivutus
yks. nom. urkupenkki, yks. gen. urkupenkin, yks. part. urkupenkkiä, yks. ill. urkupenkkiin, mon. gen. urkupenkkien, mon. part. urkupenkkejä, mon. ill. urkupenkkeihin.
Esimerkit
Urkuri istui urkupenkillä valmiina soittamaan.
Urkupenkki oli vanha ja kulunut.
Urkupenkki sijaitsee suoraan urkujen edessä.
Etymologia
Yhdyssana 'urut' ja 'penkki' viitaten penkkiin, jossa urkuri istuu.
Käännökset
Riimisanakirja
urkupenkki rimmaa näiden kanssa:
penkki, puutarhapenkki, takapenkki, kukkapenkki, viilapenkki, piinapenkki, perunapenkki, hernepenkki, lahtipenkki, sorvipenkki
Läheisiä sanoja
urkukoraali, urkumusiikki, urkuparvi, urkupenkki, urkupilli, urkupiste