uskallus
substantiivi
-
rohkeus ryhtyä johonkin vaikeaan tai vaaralliseen
Hänellä oli tarpeeksi uskallusta kohdata pelkonsa.
Taivutus
yks. nom. uskallus, yks. gen. uskalluksen, yks. part. uskallusta, yks. ill. uskallukseen, mon. gen. uskallusten uskalluksien, mon. part. uskalluksia, mon. ill. uskalluksiin.
Synonyymisanakirja
uskallus
-
rohkeus, kantti, sisu, lujahermoisuus, uskaliaisuus.
Esimerkit
Tarvitset uskallusta tarttua tilaisuuteen.
Hänen uskallus sai muut hämmästelemään.
Uskallus on rohkeuden muoto.
Etymologia
Perustuu verbiin 'uskaltaa', tarkoittaen rohkeutta toimia vaarallisessa tai pelottavassa tilanteessa.
Käännökset
| englanti |
audaciousness daring mettle |
| saksa | Wagemut (m), Kühnheit (f) |
| venäjä | сме́лость |
Slangisanakirja
-
otsaa: uskallusta / rohkeutta / julkeutta : Jo on jätkällä otsaa tulla viel tänne takas!
-
pokkaa, on: uskallus / rohkeus : Onks sul pokkaa tulla mun faijan luo?
Sanonnat
"Jokaisella meistä on lahjoja Harvinaista on sen sijaan uskallus seurata lahjaansa siihen tuntemattomaan minne se vie."
Riimisanakirja
uskallus rimmaa näiden kanssa:
madallus, puhallus, hiekkapuhallus, lasinpuhallus, kimallus, sammallus, painallus, kavallus, maankavallus
Liittyvät sanat
rohkeus, sisu, kanttiLäheisiä sanoja
uskaliaisuus, uskalias, uskalikko, uskallus, uskaltaa, uskaltautua