utelu

substantiivi

1. Toiminta, jossa kysytään tai yritetään hankkia tietoa jostakin.

   Hänen jatkuva utelunsa ärsytti työtovereita.

Taivutus

yks. nom. utelu, yks. gen. utelun, yks. part. utelua, yks. ill. uteluun, mon. gen. utelujen uteluiden uteluitten, mon. part. uteluja uteluita, mon. ill. uteluihin.

Synonyymisanakirja

utelu

1. kärkkäys, kysely, uteliaisuus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hänen utelunsa koettelivat kärsivällisyyttäni.
Utelut väsyttävät välillä.
Utelusta voi tulla ärsyttävää.

Käännökset

Riimisanakirja

utelu rimmaa näiden kanssa:

soutelu, huutelu, suutelu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

uteliaisuus, utelias, utelija, utelu, utilitarismi, utilitaristi