uuvutus
substantiivi
-
Prosessi tai tila, jossa joku tehden väsyy tai väsyttää.
Intensiivinen harjoitus oli todellinen uuvutus.
Taivutus
yks. nom. uuvutus, yks. gen. uuvutuksen, yks. part. uuvutusta, yks. ill. uuvutukseen, mon. gen. uuvutusten uuvutuksien, mon. part. uuvutuksia, mon. ill. uuvutuksiin.
Esimerkit
Uuvutus on yleinen vaiva stressaavan jakson jälkeen.
Uuvutus ui syvälle kehoon.
Matkasta jäi jälkeen uuvutus.
Etymologia
Johdettu verbistä 'uuvuttaa'.
Käännökset
Riimisanakirja
uuvutus rimmaa näiden kanssa:
saavutus, loistosaavutus, suursaavutus, koulusaavutus, huippusaavutus, työsaavutus, savutus, tavutus, taivutus, sivulletaivutus
Läheisiä sanoja
uuvuksiin, uuvuksissa, uuvuttaa, uuvutus, uuvutustaistelu, uuvutustaktiikka