vähäpuheinen
adjektiivi
-
Henkilö, joka puhuu vähän tai harvoin.
Uusi kollega on kovin vähäpuheinen, mutta ystävällinen.
Taivutus
yks. nom. vähäpuheinen, yks. gen. vähäpuheisen, yks. part. vähäpuheista, yks. ill. vähäpuheiseen, mon. gen. vähäpuheisten vähäpuheisien, mon. part. vähäpuheisia, mon. ill. vähäpuheisiin.
Esimerkit
Hän on melko vähäpuheinen henkilö.
Vähäpuheinen mies vastasi lyhyesti.
Vähäpuheinen keskustelu käytiin kahden kesken.
Etymologia
Harvasanainen, niukasti puhuva; yhdistelty tarkoista sanoista 'vähä' (vähän) ja 'puheinen' (puhuva).
Käännökset
| englanti |
nonverbal taciturn reticent |
Riimisanakirja
vähäpuheinen rimmaa näiden kanssa:
-aiheinen, kukka-aiheinen, vasta-aiheinen, uskonnollisaiheinen, raamatullisaiheinen, rakkausaiheinen, taruaiheinen, -vaiheinen, kolmivaiheinen, monivaiheinen
Liittyvät sanat
-puheinen, jörö, harvapuheinen, juro, vähäsanainenLäheisiä sanoja
vähän väliä, vähänläntä, vähäosainen, vähäpuheinen, vähäpätöinen, vähäpätöisyys