välike

substantiivi

1. komponentti, joka sijaitsee kahden toisen komponentin välillä

   Metalli välike pitää osat erillään.

Taivutus

yks. nom. välike, yks. gen. välikkeen, yks. part. välikettä, yks. ill. välikkeeseen, mon. gen. välikkeiden välikkeitten, mon. part. välikkeitä, mon. ill. välikkeisiin välikkeihin.

Synonyymisanakirja

välike

1. kaistale, liuska, suikale, kirjakemetalli, kirjasinmetalli.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Käytä täyttävää välike saadaksesi täydellisen lopputuloksen.
Kirjoita välike sanan ja pisteen väliin.
Välittömässä ratkaisussa käytettiin erityistä välike.

Käännökset

Riimisanakirja

välike rimmaa näiden kanssa:

suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

välikatto, välikausi, välikausitakki, välike, välikerros, välikkö