valituslupa

substantiivi

1. Oikeus tehdä valitus ylempään oikeusasteeseen.

   Korkein oikeus myönsi valitusluvan tapaukseen.

Taivutus

yks. nom. valituslupa, yks. gen. valitusluvan, yks. part. valituslupaa, yks. ill. valituslupaan, mon. gen. valituslupien valituslupain, mon. part. valituslupia, mon. ill. valituslupiin.

Synonyymisanakirja

valituslupa

1. .

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Tarvitsimme valitusluvan ennen jatkotoimia.
Korkein oikeus antoi valitusluvan.
Ilman valituslupaa asia ei etene.

Käännökset

Riimisanakirja

valituslupa rimmaa näiden kanssa:

poikkeuslupa, rakennuslupa, opetuslupa

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

valitusaika, valitushuuto, valituskirjelmä, valituslupa, valitusmenettely, valitusohje