vallattomuus
substantiivi
-
Tila, jossa ei noudateta sääntöjä tai ollaan kurittomia.
Lapsen vallattomuus aiheutti vanhemmille harmaita hiuksia.
Taivutus
yks. nom. vallattomuus, yks. gen. vallattomuuden, yks. part. vallattomuutta, yks. ill. vallattomuuteen, mon. gen. vallattomuuksien, mon. part. vallattomuuksia, mon. ill. vallattomuuksiin.
Synonyymisanakirja
vallattomuus
-
leikkisyys, ilkikurisuus, pahankurisuus, leikillisyys, tuhmuus, tottelemattomuus.
Esimerkit
Vallattomuus on yleistä nuorten keskuudessa.
Kotona vallitsee vallattomuus.
Loputon vallattomuus vaivasi koulua.
- En luule, että syynä oli muu kuin vallattomuus, jos ehkä pieni kateuskin, sillä olithan sinä tiedossa ja taidossa heitä kaikkia etevämpi
Etymologia
Perustuu sanaan 'vallaton', jossa -uus tekee siitä substantiivin, joka ilmaisee 'vallan puutetta'.
Käännökset
| englanti |
friskiness, sportiveness puckishness mischievousness |
Riimisanakirja
vallattomuus rimmaa näiden kanssa:
alastomuus, hampaattomuus, selkärangattomuus, rahattomuus, tahattomuus, rauhattomuus, asiattomuus, viattomuus, ajattomuus, rajattomuus
Läheisiä sanoja
vallata, vallaton, vallattomasti, vallattomuus, vallesmanni, valli