valtapuu

substantiivi

1. Puu, joka hallitsee maisemaa tai jonka kasvuolosuhteet ovat erityisen hyvät.

   Tammista tuli alueen valtapuut.

Taivutus

yks. nom. valtapuu, yks. gen. valtapuun, yks. part. valtapuuta, yks. ill. valtapuuhun, mon. gen. valtapuiden valtapuitten, mon. part. valtapuita, mon. ill. valtapuihin.

Synonyymisanakirja

valtapuu

1. hallituskaavio, valtakaavio.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Valtavien metsien keskellä kasvoi valtapuu.
Valtapuu levitti juurensa laajalle.
Ukkosen isku kaatoi valtapuun.

Käännökset

Riimisanakirja

valtapuu rimmaa näiden kanssa:

pintapuu, mittapuu, rautapuu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

valtapoliittinen, valtapolitiikka, valtapuolue, valtapuu, valtapyrkimys, valtarakenne