valtio-oikeus

substantiivi

1. Oikeustiede, joka käsittelee valtion ja julkishallinnon asioita.

   Opiskelin valtio-oikeutta yliopistossa.

Taivutus

yks. nom. valtio-oikeus, yks. gen. valtio-oikeuden, yks. part. valtio-oikeutta, yks. ill. valtio-oikeuteen, mon. gen. valtio-oikeuksien, mon. part. valtio-oikeuksia, mon. ill. valtio-oikeuksiin.

Synonyymisanakirja

valtio-oikeus

1. perustuslaki.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Käännökset

Sanonnat

"Amerikka on maa, jossa jokaisella miehellä on oikeus tehdä mitä hänen vaimonsa haluaa."

"Ei oikeus saa yösijaa, mutta vääryys istuu peräpenkillä."

"Hyvässä luonteessa on neljä kohtaa, joista kaikki muut hyvät piirteet saavat alkunsa: järkevyys, rohkeus, itsehillintä ja oikeus."

"Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä, mutta."

"Jos amerikkalainen poliisi pidättää miimikon, niin sanotaanko hänelle, että hänellä on oikeus olla hiljaa?."

Riimisanakirja

valtio-oikeus rimmaa näiden kanssa:

oikeus, optio-oikeus, avio-oikeus, etuajo-oikeus, lakko-oikeus, kirkko-oikeus, vaitiolo-oikeus, vero-oikeus, veto-oikeus

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

valtimotulehdus, valtimoveri, valtio, valtio-oikeus, valtio-oppi, valtioelin

Vastaukset Vastaukset.fi:ssä

Miksi veto-oikeus äännetään usein veetto-oikeus?
Mikä on subjektiivinen oikeus?
Korppi on oikeus?
Oikeus velvollisuuteen?
Ilo ja lakko-oikeus?
Mikä on restoratiivinen oikeus?
Onko korppi oikeus?
Mikä on sosiaali-oikeus?
Mikä oikeus on saamelaisilla?