vana
substantiivi
-
jälki, esimerkiksi jonkin liikkuvan kappaleen perässä muodostuva
Vene jätti veteen pitkän vanan.
Taivutus
yks. nom. vana, yks. gen. vanan, yks. part. vanaa, yks. ill. vanaan, mon. gen. vanojen vanain, mon. part. vanoja, mon. ill. vanoihin.
Synonyymisanakirja
vana
-
varsi, tiivistymisjuova, jättövana, tiivistymisvana, jälki.
Esimerkit
Tuuli jätti jälkeensä vanan lehtiä.
Koneen perässä näkyi savuvana.
Veneestä jäi veteen pitkä vana.
Etymologia
Mahdollisesti germaanista alkuperää, samankaltaisiin merkityksiin liittyen 'ura' tai 'jälki'.
Käännökset
Liittyvät sanat
vanavesi