vanhapiika
substantiivi
-
vanhempi nainen, joka ei ole koskaan mennyt naimisiin
Hänelle myönnettiin leikkisästi vanhapiian arvonimi.
Taivutus
yks. nom. vanhapiika, yks. gen. vanhanpiian, yks. part. vanhaapiikaa, yks. ill. vanhaanpiikaan, mon. gen. vanhainpiikojen vanhainpiikain, mon. part. vanhojapiikoja, mon. ill. vanhoihinpiikoihin.
Esimerkit
Hän viihtyi vanhapiikana omassa rauhassaan.
Vanhan ajan yhteisö saattoi pitää häntä vanhapiikana.
Vanhapiika-käsitettä käytetään nykyään harvoin.
Käännökset
| englanti |
old maid, spinster |
| ranska | vieille fille (f) |
| saksa | alte Jungfer (f) |
| kreikka | γεροντοκόρη (f) |
| unkari | vénkisasszony |
| italia | zitella (f) |
| puola | stara panna (f) |
| venäjä | ста́рая де́ва (f), векову́ха (f) |
| ruotsi | fröken, ogift kvinna, gammal ungmö |
Sanonnat
"Aika tavaran kaupittee, sano vanhapiika."
"Rahaa on, mutta se on tavarassa kiinni, sano vanhapiika."
"Vanhapiika kaalin surma."
"Vanhapiika on lähettämättä jäänyt kirje (Unkarilainen)."
Liittyvät sanat
ikäneito, vanhapoika, vannoutunutLäheisiä sanoja
vanhanpojanvero, vanhansävyinen, vanhantyylinen, vanhapiika, vanhapoika, vanhastaan