vapaaherra

substantiivi

  1. Entisaikaan käytetty aatelisarvonimi, yleensä perinnöllinen.

    Vapaaherra osallistui hovin juhliin arvokkaana vieraana.
Taivutus

yks. nom. vapaaherra, yks. gen. vapaaherran, yks. part. vapaaherraa, yks. ill. vapaaherraan, mon. gen. vapaaherrojen vapaaherrain, mon. part. vapaaherroja, mon. ill. vapaaherroihin.

Synonyymisanakirja

vapaaherra

  1. lordi, ylimys, aatelismies, aatelinen.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Vapaaherra osallistui tilaisuuteen.
Tapasimme vapaaherran viikonloppuna.
Vapaaherra edusti sukuaan.

Suomalainen vapaaherra, suomalainen kuvernööri, suomalainen maamarsalkka, senaattori - se kaikki kuului vanhojen fennomaanien ihanteisiin, mutta sellaiset saavutukset ajateltiin mahdollisiksi vain jo olemassa olevan sivistyneistön tai sen perheissä kasvatettujen jälkeläisten suomenmielisiksi kääntymisen avulla

Etymologia

'Vapaaherra' on lainattu ruotsin sanasta 'friherre', joka tarkoittaa aatelisarvoa, 'baroni'.

Riimisanakirja

vapaaherra rimmaa näiden kanssa:

maaherra, sotaherra

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

herra

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro