varhaiskevät
substantiivi
-
kevätkauden alkupuoli
Varhaiskevät on kaunis aika nähdä luonnon heräävän henkiin.
Taivutus
yks. nom. varhaiskevät, yks. gen. varhaiskevään, yks. part. varhaiskevättä, yks. ill. varhaiskevääseen, mon. gen. varhaiskeväiden varhaiskeväitten, mon. part. varhaiskeväitä, mon. ill. varhaiskeväisiin varhaiskeväihin.
Esimerkit
Varhaiskevät on luonnon heräämisen aikaa.
Neidonhiuskorennot ovat jo liikenteessä varhaiskeväästä.
Varhaiskevät toi mukanaan kukkaloiston.
Etymologia
Kaksiosainen yhdyssana, jossa 'varhainen' ja 'kevät'.
Käännökset
Läheisiä sanoja
varhaiskausi, varhaiskeskiaika, varhaiskeskiaikainen, varhaiskevät, varhaiskristillinen, varhaiskypsyys