vastaantulo
substantiivi
-
Tilanteen, asian tai henkilön tuleminen vastaan jossakin yhteydessä.
Vastaantulo tapahtui juuri silloin, kun olin lähdössä.
Taivutus
yks. nom. vastaantulo, yks. gen. vastaantulon, yks. part. vastaantuloa, yks. ill. vastaantuloon, mon. gen. vastaantulojen, mon. part. vastaantuloja, mon. ill. vastaantuloihin.
Esimerkit
Projektin vastaantulo sujui ongelmitta.
Suunnittelun vastaantulo oli menestys.
Vastaantulon aikataulu jouduttiin muuttamaan.
Käännökset
Riimisanakirja
vastaantulo rimmaa näiden kanssa:
mukaantulo, voimaantulo, valtaantulo, maahantulo, rahantulo, kansantulo
Läheisiä sanoja
vastaansanomaton, vastaansanomattomasti, vastaantulija, vastaantulo, vastaantulolaina, vastaava