veisto
substantiivi
-
Toimenpide, jossa muotoillaan materiaaleja kuten puuta tai kiveä pois ottamalla
Veisto vaatii tarkkuutta ja keskittymiskykyä.
Taivutus
yks. nom. veisto, yks. gen. veiston, yks. part. veistoa, yks. ill. veistoon, mon. gen. veistojen, mon. part. veistoja, mon. ill. veistoihin.
Esimerkit
Veisto on vanha perinteinen taito.
Kurssilla opetellaan puuveistoa.
Veiston oppiminen vaatii kärsivällisyyttä.
Etymologia
Johdettu verbistä 'veistää', tarkoittaa käsin työstämistä, yleensä puusta.
Käännökset
englanti |
cutting |
Slangisanakirja
-
flöidi : Flöidi oli skoiles ihan perseestä.
-
slöidi : Slöidi ei ollu ikinä mun heinii.
-
slöjde
Läheisiä sanoja
veisauttaa, veistellä, veistely, veisto, veistoksellinen, veistoksellisuus