vesaikko
substantiivi
-
Tiheästi kasvava joukko nuoria puita tai versoja.
Metsässä oli tiheä vesaikko joka suojasi pieneläimiä.
Taivutus
yks. nom. vesaikko, yks. gen. vesaikon, yks. part. vesaikkoa, yks. ill. vesaikkoon, mon. gen. vesaikkojen vesaikoiden vesaikoitten, mon. part. vesaikkoja vesaikoita, mon. ill. vesaikkoihin vesaikoihin.
Esimerkit
Metsässä on tiheää vesaikkoa.
Vesaikko tarvitsee harvennusta kasvun tueksi.
Vesaikon keskeltä löytyi polku.
Käännökset
englanti |
(alternative form of) |
Läheisiä sanoja
veräjänvartija, veräjäpuu, vesa, vesaikko, vesakko, vesakkoinen