veuhtoa

verbi

1. Heilua, liikuttaa tai liikkua edestakaisin yleensä voimakkaasti.

   Lapsi veuhtosi iloisesti leikissään.

Taivutus

yks. nom. veuhtoa, yks. gen. veuhdon, yks. part. veuhtoi, yks. ill. veuhtoisi, mon. gen. veuhtokoon, mon. part. veuhtonut, mon. ill. veuhdottiin.

Esimerkit

Lapset veuhtoavat innokkaasti pihalla.
Hän veuhtoi käsillään kertoessaan tarinaa.
Helteellä ei jaksa veuhtoa ympäriinsä.

Käännökset

Riimisanakirja

veuhtoa rimmaa näiden kanssa:

reuhtoa

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

vetäytyä, vetää, vetääntyä, veuhtoa, via, viallinen