vibrato
substantiivi
-
äänen sävelkorkeuden tai soittimen äänen värähtely
Laulaja käytti vibratoa äänensä rikastamiseen.
Taivutus
yks. nom. vibrato, yks. gen. vibraton, yks. part. vibratoa, yks. ill. vibratoon, mon. gen. vibratojen, mon. part. vibratoja, mon. ill. vibratoihin.
Esimerkit
Viulisti soitti kauniin vibraton.
Vibrato lisäsi laulun ilmaisuvoimaa.
Hän hallitsi vibraton täydellisesti.
Vibrato tekee sävelestä elävän ja lämpimän.
Vibratoa käytetään laajasti klassisessa musiikissa.
Etymologia
Italian kautta latinan sanasta 'vibrare', joka tarkoittaa värähtelyä.
Käännökset
| englanti |
vibraatto
puhekieltä The musical effect or technique where the pitch or frequency of a note or sound is quickly and repeatedly raised and lowered over a small distance for the duration of that note or sound. |
| ranska | vibrato |
| saksa | Bebung (f) |
| unkari | vibrato (m) |
| italia | vibrato (m) |
| puola | vibrato (m) |
| venäjä | вибра́то |
Liittyvät sanat
tremoloLäheisiä sanoja
vibraattori, vibrafoni, vibrafonisti, vibrato, vichy, vichyvesi