viila
substantiivi
-
Teroitustyökalu, jolla voidaan hioa pintoja sileiksi.
Käytin viilaa täydentääkseni puutyötä.
Taivutus
yks. nom. viila, yks. gen. viilan, yks. part. viilaa, yks. ill. viilaan, mon. gen. viilojen viilain, mon. part. viiloja, mon. ill. viiloihin.
Synonyymisanakirja
viila
-
kortistotiedosto, käsityökalu, kynsiviila.
Esimerkit
Viila on teräase
Etymologia
fila, germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat viro viil, ruotsi fila. Englanniksi file
Käännökset
Slangisanakirja
-
viilaa linssiin: petkuttaa / huijata : Se viilas mua linssiin; ihan turhaan mä venasin sitä.
Sanonnat
"Aika on viila joka hioo ääntä pitämättä."
Liittyvät sanat
raspi, hieno, purraLäheisiä sanoja
viikuna, viikunanlehti, viikunapuu, viila, viilaaja, viilajauhe