viljelmä
substantiivi
-
Viljelty maapala tai kasvusto.
Pienellä viljelmällä kasvatettiin sekä vihanneksia että viljaa.
Taivutus
yks. nom. viljelmä, yks. gen. viljelmän, yks. part. viljelmää, yks. ill. viljelmään, mon. gen. viljelmien viljelmäin, mon. part. viljelmiä, mon. ill. viljelmiin.
Synonyymisanakirja
viljelmä
-
käymisaine, kasvaminen, kasvu, kehitys, aikuistuminen, kypsyminen, kehittyminen, ontogenia, yksilönkehitys, ontogeneesi.
Esimerkit
Viljelmä tuottaa tuoreita vihanneksia.
Hänellä on pieni viljelmä takapihalla.
Aurinko paistaa viljelmän yllä.
Etymologia
'Vilja' tarkoittaa 'grain' ja '-elmä' on verbistä 'viljellä' muodostettu johdin, joka viittaa viljeltyyn alueeseen.
Käännökset
Riimisanakirja
viljelmä rimmaa näiden kanssa:
puutarhaviljelmä, kukkaviljelmä, puuvillaviljelmä, vuokraviljelmä, perheviljelmä, parvekeviljelmä, herneviljelmä, koeviljelmä, kumiviljelmä
Liittyvät sanat
arboretum, sieniviljelmä, perheviljelmä, pienviljelmä, parvekeviljelmäLäheisiä sanoja
viljelijäperhe, viljelijäväestö, viljellä, viljelmä, viljeltyä, viljely