villi-ihminen

substantiivi

  1. Henkilö, joka elää luonnossa omaehtoisesti, erossa sivilisaatiosta.

    Seikkailija piti itseään modernina villi-ihmisenä.
Taivutus

yks. nom. villi-ihminen, yks. gen. villi-ihmisen, yks. part. villi-ihmistä, yks. ill. villi-ihmiseen, mon. gen. villi-ihmisten villi-ihmisien, mon. part. villi-ihmisiä, mon. ill. villi-ihmisiin.

Synonyymisanakirja

villi-ihminen

  1. barbaari, villi, raakalainen.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hänestä tuli omanlaisensa villi-ihminen.
Villi-ihminen löysi tasapainon luonnossa.
Hän koki itsensä villiksi ihmiseksi.

Etymologia

Sana tulee yhdistelmästä 'villi' ja 'ihminen'.

Sanonnat

"Aika on, ihminen kuluu."

"Ainoa todellinen rakkaus on onneton rakkaus Onnellinen rakkaus on kuin terveen ihmisen sydämentykytys: ihminen ei huomaa sitä Kersti Bergroth."

"Antelias ihminen on lähellä Jumalaa, lähellä ihmisiä, lähellä paratiisia, kaukana helvetistä."

"Asiantuntijaa pahempi on vain ihminen, joka kuvittelee itsensä asiantuntijaksi."

"Egoisti on ihminen, jolla on huono maku: on kiinnostunut enemmän itsestään kuin minusta."

Riimisanakirja

villi-ihminen rimmaa näiden kanssa:

ihminen, järki-ihminen, yli-ihminen, kulttuuri-ihminen, koti-ihminen, ammatti-ihminen, täti-ihminen, aikaihminen, luolaihminen

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

villi, ihminen, villikko, yli-ihminen, inehmo

Läheisiä sanoja

villavaha, villeys, villi, villi-ihminen, villieläin, villihanhi

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro