villisika
substantiivi
-
Luonnonvaraisesti elävä sika, joka on tavallista sikaa villimpi.
Euroopan metsissä voi kohdata villisikoja.
Taivutus
yks. nom. villisika, yks. gen. villisian, yks. part. villisikaa, yks. ill. villisikaan, mon. gen. villisikojen villisikain, mon. part. villisikoja, mon. ill. villisikoihin.
Esimerkit
Villisika tonki maata pellolla.
Metsästäjät etsivät villisikaa.
Villisian liha on herkullista.
Etymologia
Suomen kielen yhdyssana: 'villi' (luonnonvarainen) + 'sika'.
Käännökset
| englanti |
boar, wild boar |
| ranska | sanglier (m) |
| saksa | Wildschwein, qualifierollective Wildschweinrudel, Wildeber (m), Wildsau (f), qualifier (f)rom DWB Bacher (m), Keiler (m), Bache (f), qualifier hunting, collective Schwarzwild, qualifier young offspring Frischling (m), qualifierolloquial Schwarzkittel |
| kreikka | κάπρος (m), αγριογούρουνο |
| unkari | vaddisznó |
| italia | cinghiale (m) |
| latina | aper (m) |
| puola | dzik (m) |
| romania | mistreț (m), porc mistreț (m), vier (m) |
| venäjä | каба́н (m), ве́прь (m), ди́кая свинья́ (f) |
| ruotsi | vildsvin |
Läheisiä sanoja
villipeto, villipeura, villiruusu, villisika, villisilkki, villisti