villoitus
substantiivi
-
Prosessi, jossa villalla peitetään tai käsitellään jotain.
Villoitus paransi huoneen lämpöeristystä.
Taivutus
yks. nom. villoitus, yks. gen. villoituksen, yks. part. villoitusta, yks. ill. villoitukseen, mon. gen. villoitusten villoituksien, mon. part. villoituksia, mon. ill. villoituksiin.
Esimerkit
Villoitus on tärkeä osa talvipukeutumista.
Kuvassa näkyy villoitusprosessin vaiheita.
Villoitus pitää sinut lämpimänä.
Käännökset
Riimisanakirja
villoitus rimmaa näiden kanssa:
aloitus, heloitus, teloitus, veloitus, aikaveloitus, suoraveloitus, jälkiveloitus, valloitus, silloitus
Läheisiä sanoja
villiys, villiytyä, villoittaa, villoitus, vilpas, vilpillinen