vinkaus

substantiivi

  1. Lyhyt, korkeatihein ääni; vinkahdus.

    Tuuli teki ikkunaan pienen vinkaus-äänen.
Taivutus

yks. nom. vinkaus, yks. gen. vinkauksen, yks. part. vinkausta, yks. ill. vinkaukseen, mon. gen. vinkausten vinkauksien, mon. part. vinkauksia, mon. ill. vinkauksiin.

Synonyymisanakirja

vinkaus

  1. vinkaisu.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Paikasta kuului mystinen vinkaus.
Hän kuuli vinkauksen pimeässä.
Kissan vinkaus herätti perheen.

Riimisanakirja

vinkaus rimmaa näiden kanssa:

hankaus, lankaus

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

vingahdus, vinkaisu

Läheisiä sanoja

vinkaista, vinkaisu, vinkata, vinkaus, vinkeys, vinkeä

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro