vire
substantiivi
-
Valppauden tai aktiivisuuden tila.
Hän oli hyvässä vireessä koko päivän.
Taivutus
yks. nom. vire, yks. gen. vireen, yks. part. virettä, yks. ill. vireeseen, mon. gen. vireiden vireitten, mon. part. vireitä, mon. ill. vireisiin vireihin.
Synonyymisanakirja
vire
-
sointu, sävel, sointi, sointiväri, ääni.
Esimerkit
Harjoituksen jälkeen oloni oli vireä.
Vire on tärkeä osa hyvinvointia.
Kilpailu toi hänet kunnioitettavaan vireeseen.
Etymologia
Vanhasta suomalaisesta sanasta, joka alun perin on tarkoittanut elinvoimaa tai aktiivisuutta.
Käännökset
Sanonnat
"Päätökset pitää tehdä oikeassa mielenvireessä ja mieluiten nopeasti, ettei vire mene ohi."
Liittyvät sanat
vireille, vireillä, viriö, alavireinen, pohjavireLäheisiä sanoja
virastorakennus, virastotalo, viraton, vire, vireille, vireillepano