vire

substantiivi

  1. Valppauden tai aktiivisuuden tila.

    Hän oli hyvässä vireessä koko päivän.
Taivutus

yks. nom. vire, yks. gen. vireen, yks. part. virettä, yks. ill. vireeseen, mon. gen. vireiden vireitten, mon. part. vireitä, mon. ill. vireisiin vireihin.

Synonyymisanakirja

vire

  1. sointu, sävel, sointi, sointiväri, ääni.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Harjoituksen jälkeen oloni oli vireä.
Vire on tärkeä osa hyvinvointia.
Kilpailu toi hänet kunnioitettavaan vireeseen.

Etymologia

Vanhasta suomalaisesta sanasta, joka alun perin on tarkoittanut elinvoimaa tai aktiivisuutta.

Sanonnat

"Päätökset pitää tehdä oikeassa mielenvireessä ja mieluiten nopeasti, ettei vire mene ohi."

Riimisanakirja

vire rimmaa näiden kanssa:

pohjavire, mielenvire, tuulenvire, loistovire, työvire

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

vireille, vireillä, viriö, alavireinen, pohjavire

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro