virkalakki
substantiivi
-
Päähine, joka liittyy tiettyyn virkaan tai ammatilliseen ryhmään.
Poliisilla oli virkalakki päässään.
Taivutus
yks. nom. virkalakki, yks. gen. virkalakin, yks. part. virkalakkia, yks. ill. virkalakkiin, mon. gen. virkalakkien, mon. part. virkalakkeja, mon. ill. virkalakkeihin.
Esimerkit
Virkalakki on osa perinteitä.
Hän käytti virkalakkia virallisissa tilaisuuksissa.
Virkalakki on tärkeä osa univormua.
Käännökset
Riimisanakirja
virkalakki rimmaa näiden kanssa:
kriminnahkalakki, puuhkalakki, kasakkalakki, uimalakki, napalakki, hiippalakki, piippalakki, lippalakki, koppalakki
Läheisiä sanoja
virkakielto, virkakieltojärjestelmä, virkakoneisto, virkalakki, virkaleima, virkamatka