virkku

substantiivi

  1. Henkilö, joka tekee virkkaustöitä usein tai mielellään.

    Hän on taitava virkku ja tekee kauniita teoksia.
Taivutus

yks. nom. virkku, yks. gen. virkun, yks. part. virkkua, yks. ill. virkkuun, mon. gen. virkkujen, mon. part. virkkuja, mon. ill. virkkuihin.

Synonyymisanakirja

virkku

  1. kekseliäs, ahkera, virkeä, pirteä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän oli aina virkku ja valpas aamuisin.
Isä on aamun virkku perheessämme.
Virkku koira juoksi pihalla leikkisästi.

Etymologia

Sanasta 'virkkaa' peräisin, tarkoittaen virkkaajaan liittyvää.

Sanonnat

"Aamun torkku, illan virkku, se tapa talon hävittää."

"Aamun virkku, illan torkku, se tapa talon pitää."

"Illan virkku, aamun torkku, tapa talon hävittää."

"Joka on nuorena nopea, se on virkku vanhanakin."

Riimisanakirja

virkku rimmaa näiden kanssa:

iltavirkku, illanvirkku, aamunvirkku, aamuvirkku

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

torkku, pystypäinen, virkeä

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro