virroitin

substantiivi

1. Laite tai väline, jota käytetään virran tai energian siirtämiseen tai ohjaamiseen.

   Virroitin on tärkeä osa sähkölaitteiden toimintaa, sillä se säätelee virran kulkua.

Taivutus

yks. nom. virroitin, yks. gen. virroittimen, yks. part. virroitinta, yks. ill. virroittimeen, mon. gen. virroittimien virroitinten, mon. part. virroittimia, mon. ill. virroittimiin.

Synonyymisanakirja

virroitin

1. liitin.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Mitä tarkoittaa

Virroitin on sähkötekniikassa käytettävä laite, joka mahdollistaa sähkön, energian tai signaalin ohjaamisen ja jakamisen. Virroitin voi olla mekaaninen tai sähköinen, ja sitä käytetään monenlaisissa sovelluksissa, kuten teollisuudessa, kodinkoneissa ja tietoliikennelaitteissa. Sen toiminta perustuu usein sähkömagneettisiin ilmiöihin, ja se voi olla osa suurempaa järjestelmää, kuten virtalähdettä tai moottoria.

Esimerkit

Kytke virroitin laitteeseen johdolla.
Virroitin on rikki

Käännökset

Riimisanakirja

virroitin rimmaa näiden kanssa:

varoitin, palovaroitin, teroitin, veitsenteroitin, kynänteroitin

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

virrensäkeistö, virrensävel, virrenveisuu, virroitin, virroittaa, virroitus