vollotus
substantiivi
-
Kovaääninen itkeminen tai parku.
Hänen vollotuksensa kuului kadun toiselle puolelle asti.
Taivutus
yks. nom. vollotus, yks. gen. vollotuksen, yks. part. vollotusta, yks. ill. vollotukseen, mon. gen. vollotusten vollotuksien, mon. part. vollotuksia, mon. ill. vollotuksiin.
Esimerkit
Vollotus kuului koko taloon.
Hänen vollotuksensa herätti naapurit.
Ei jaksa kuunnella tuota vollotusta.
Käännökset
Riimisanakirja
vollotus rimmaa näiden kanssa:
aallotus, pallotus, ellotus, mellotus, kiillotus, kengänkiillotus, kollotus, tollotus, pullotus
Läheisiä sanoja
volgalainen, volgansieni, vollottaa, vollotus, voltata, voltti