yksinhuoltajuus
substantiivi
-
tila tai rooli, jossa yksi henkilö huolehtii lapsista yksin
Yksinhuoltajuus voi olla haastavaa, mutta myös palkitsevaa.
Taivutus
yks. nom. yksinhuoltajuus, yks. gen. yksinhuoltajuuden, yks. part. yksinhuoltajuutta, yks. ill. yksinhuoltajuuteen, mon. gen. yksinhuoltajuuksien, mon. part. yksinhuoltajuuksia, mon. ill. yksinhuoltajuuksiin.
Esimerkit
Yksinhuoltajuus vaatii paljon voimia.
Yksinhuoltajuus ei ole aina helppoa.
Hän päätti hakea yksinhuoltajuutta.
Käännökset
Riimisanakirja
yksinhuoltajuus rimmaa näiden kanssa:
johtajuus, markkinajohtajuus, puheenjohtajuus, pääjohtajuus, edustajuus
Läheisiä sanoja
yksinhuoltajaisä, yksinhuoltajaperhe, yksinhuoltajaäiti, yksinhuoltajuus, yksiniitinen, yksinkertainen