yläoksa
substantiivi
-
Puun oksa, joka on puun yläosassa.
Linnut pesivät korkealla yläoksassa.
Taivutus
yks. nom. yläoksa, yks. gen. yläoksan, yks. part. yläoksaa, yks. ill. yläoksaan, mon. gen. yläoksien yläoksain, mon. part. yläoksia, mon. ill. yläoksiin.
Esimerkit
Puussa oli kaunis yläoksa.
Lintu pesii yläoksassa.
Yläoksa heilui tuulessa.
Etymologia
Muodostuu osista 'ylä-' (ylempi) ja 'oksa'.
Käännökset
Riimisanakirja
yläoksa rimmaa näiden kanssa:
suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-
Läheisiä sanoja
ylänne, ylänurkka, ylänurkkalaukaus, yläoksa, yläosa, yläosaton