yläpohja

substantiivi

1. Rakennuksen katon yläpuolinen rakenne, jossa eristyksiä tai tukia.

   Yläpohjan eristykset tarkistettiin remontin yhteydessä.

Taivutus

yks. nom. yläpohja, yks. gen. yläpohjan, yks. part. yläpohjaa, yks. ill. yläpohjaan, mon. gen. yläpohjien yläpohjain, mon. part. yläpohjia, mon. ill. yläpohjiin.

Synonyymisanakirja

yläpohja

1. katto, ulkokatto.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Rakennuksessa on hyvin eristetty yläpohja.
Yläpohja vuotaa vettä.
Uusi yläpohja kestää säätä.

Käännökset

Riimisanakirja

yläpohja rimmaa näiden kanssa:

suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

yläpeti, yläpilvi, yläpinta, yläpohja, yläpuoli, yläpuolinen