yleiskieli

substantiivi

  1. Kieli tai kielimuoto, joka on yleisesti käytetty eri kieliyhteisöissä.

    Lehti pyritään kirjoittamaan selkeällä yleiskielellä.
Taivutus

yks. nom. yleiskieli, yks. gen. yleiskielen, yks. part. yleiskieltä, yks. ill. yleiskieleen, mon. gen. yleiskielten yleiskielien, mon. part. yleiskieliä, mon. ill. yleiskieliin.

Synonyymisanakirja

yleiskieli

  1. lingua franca, asiasuomi, standardi kieli, suomen kirjakieli, yleiskielinen, kirjakieli.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Raportti on kirjoitettu yleiskielellä.
Yleiskieli helpottaa viestintää.
Suosimme yleiskielisiä termejä.

Etymologia

Koostuu 'yleis-', tarkoittaen 'kattavaa', ja 'kieli', joka tarkoittaa kieltä.

Riimisanakirja

yleiskieli rimmaa näiden kanssa:

kukkaskieli, sotilaskieli, mustalaiskieli, sukulaiskieli, koululaiskieli, erikoiskieli, mainoskieli, opetuskieli, sivistyskieli

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

yleispuhekieli, hindustani, mandariini, malaiji

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro

Keskustelu